Leikkokukkayhdistelmä, jota kukkakauppias vastusti.

Minua on vuosia vaivannut niin kutsuttu ammattilaisen arvostus -syndrooma. Tämä evoluution myötä ihmisrodulle periytynyt taito, joka on säästänyt minut epäilemättä monelta kalliilta ja epämukavalta virheeltä, on estänyt minua irrottelemasta ja kyseenalaistamasta asiantuntijan neuvoja erilaisissa tilanteissa. Hyödyllinen tämä taito on esimerkiksi maalämpökaivon suuntausta suunniteltaessa, mutta erityisen harmilliseksi olen kokenut sen esimerkiksi kampaajalla tai kukkakaupassa vieraillessa. Näyttää kuitenkin siltä, että tämä jopa ajoittain ärsyttäväksi äityvä vaiva, on alkanut onneksi iän myötä hellittämään otettaan.

Syndrooman tyyppiesimerkkinä voisin kuvailla tavallista tilannetta kukkakaupassa. Saavut sisään. Kukkakaupoille ominainen vihreähkö haju lemahtaa vastaan. Äh, tietenkään kaupassa ei ole muita asiakkaita kuin sinä. Yrität rennosti katsella purkkikukkia olematta niistä oikeasti tippaakaan kiinnostunut, kun samalla vaivihkaa hivuttaudut lähemmäksi leikkokukkakaappia. Salaisena haaveenasi on ehtiä edes hieman tutkailla kaapin sisältöä ennen kuin majesteetillinen kukkakauppias lipuu vierelle vaatimaan tietoa, mitä haluat. Mutta koska kukkakauppias on usein yksityisyrittäjä ja tehokas kauppamies, ei aikaakaan, kun hän on jo siinä vieressä palvelemassa vain ja ainoastaan juuri sinua, sata ja yksi prosenttisesti. Mietiskely ja pohdinta sikseen, nyt tarvitaan päätöksiä.

Tässä kohtaa iskee syndrooman kliimaksivaihe, niin kutsuttu ”voisinpa vielä poistua, mutten voi” -vaihe. Tilanteessa on tyypillistä, että asiakas menettää täysin kanttinsa kertoa, mitä oikeastaan haluasi ja tuntee itsensä vähintäänkin kitupiikiksi, jos kyselee eri kukkien hintoja umpimähkään. Minulle ei ole muuten koskaan auennut se logiikka, miksi osa leikkokukista hinnoitellaan, mutta tietenkin pääsääntöisesti kaikki ne, joista olen kiinnostunut, ovat vailla hintaa.

Sisäisissä tuskissaan poloinen asiakas osoittaa kukkakauppiaalle lähintä horsmaa sormi täristen ja sopertaa, että mitäköhän muuta kukkaa tuon kanssa sopisi laittaa yhteen. Tällöin kuvaan astuu asiakkaan pelkäämä ”jyräsin ammattitaidolla” -vaihe, jossa kukkakauppias itsevaltiain ottein kertoo, mitä kukkaa sopii yhdistää mihinkin ja etenkin sen, kuinka monta kappaletta mitäkin kasvilajia tulee oikeaoppisessa kukkapuskassa olla. Nolostunut ja takaisin ruotuunsa palautettu asiakas ei uskalla tämän esitelmän jälkeen ehdottaa enää yhtikäs mitään pelätessään viimeistenkin arvostuksen rippeiden rapisevan, vaan korvat luimussa katsoo, kun kauppias sitoo kimppuun vielä viimeiset hirveät, pakolliset ”vihreät”, joita ei ainakaan olisi halunnut. Maksu vain kassaan ja asiakas ulos kukkansa kanssa, josta ei oikeastaan edes tykkää, mutta eihän sitä voi enää kenellekään tässä vaiheessa sanoa, kun sehän oli kai oma valinta.

Iän myötä monista naisista tulee jääräpäitä, jotka eivät jaksa enää nakata kakkuakaan siitä, mitä kukakin asiantuntija ajattelee asiakkaastaan. Tästä voi olla odottamatonta hyötyä myös kukkakaupassa asioidessa. Itse olen tätä nykyä sellainen asiakas, että marssin kukkakaupan ovelta linnuntietä suoraa leikkokukkakaapille (jos sinne siis ylipäänsä tahdon)  ja yksinkertaisesti ilmoitan haluavani katsella erilaisia leikkokukkia. Kukkakauppiaan pyöritellessä silmiään ja huokaillessa sisäänpäin kerron tahtovani katsoa miten milloin mikäkin freesia istuu minkä milloinkin hortensian kylkeen. Ignooraan myös täysin kaikki perinteiset lukumäärävaatimukset eri kasvien osuuksista, kuten esimerkiksi ”kukkakimpussa ei mitenkään voi olla parillista määrää samaa kukkaa, jos kukkia on alle 8”. Kieltäydyn jopa topakasti niistä pakollisista vihreistä, joilla kimppunsa jokainen kunniallinen ympäröi. Menin kerran jopa niin pitkälle, että sanoin, etten pitänyt niistä vihreistä, joita oli tarjolla ja kysyin eikö olisi jotakin muuta. Olen marssinut kaupasta vain yksi ainokainen euron kukka kainalossa tuntematta lainkaan häpeää. Mutta sen lisäksi, että saan vihdoinkin kotiin sellaiset kukkayhdistelmät kukkakaupasta kuin halusin, olen huomannut, että osa kukkakauppiaista on jopa innostunut uusista yhdistelmistäni ja selvästi ilostunut huomatessaan, että muillekin kuin kukkakauppiaille kukat ovat sydämen asia. Niinpä rohkaisenkin kaikkia hulluttelemaan niin kukkakaupassa kuin kampaajalla 😀

Tällä kertaa kukkakauppiaan kauhuksi yhdistin tähän ihanaan kirppistuoppiin ranunculusta ja vahakukkaa. Voikin olla vääräoppista, mutta onpa nättiä! Taustalla jo vuosia nähnyt tauluni raameissa, jotka löytyivät  homeisesta kellaripuodista Pohjois-Espanjasta ja pääsivät matkalaukussa kotiin. Painavat muuten varmaan tonnin, mutta aina kannattaa raahata!

Muutaman euron kukat

Kukkia sisustuksessa

Kirppismaljakko ja leikkokukkia

Sisusta kukkasin

Taidetta ja kukkia sisustukseen

Ranunculus

 

Kukkabarrikaadeilta,

Saija

2 Comments

  1. by Jj on tammikuu 19, 2017  00:08 Vastaa

    Kukkamyyjiä täytyy haastaa. Monet yrittäjät tekevät huulet mutrussa saman kukkayhdistelmän kimppuja samoilla väriyhdistelmillä vuodesta toiseen, sen takia että se näyttää heistä hyvältä vaikka se rikkoo räikeästi kaikkia sääntöjä ulkonäön ja säilyvyyden kannalta. Värioppi ja oikeat tekniikat ovat heille toissijaisia asioita. Kukkakaupassa hinnat täytyy olla jokaikisessä tuotteessa näkyvillä(perusjuttu) jos hintaa ei näy kysy miksei hinnat ole näkyvillä ja kuitti täytyy ehdottomasti ottaa ja sitä täytyy tarjota. Jotkut Kauppiaat aistivat hämmennyksesi ja käyttävät sitä häpeilemättä hyväksi oikean kukan myynnissä(kukilla on tulojärjestys,vanhemmat kukat täytyy myydä ensin pois)päätä huimaavalla ammattisanastollaan. Hyvä että olet uskaltanut tuoda persoonaasi esiin, kukkakaupassa on nimittäin suuria persoonia töissä. Monet varsinkin nuoremmat pitävät kukkakauppoja haastavina paikkoina. Harvalla kauppiaalla on edes koulutusta, ja hänen tyylinsä tehdä on ihan omanlainen. Kyseenalaistamalla saat paljon selville kukkakaupastasi. :)

    • by Limonaria on tammikuu 24, 2017  16:24 Vastaa

      Kiitos kommentistasi. Olet oikeassa, täytyy olla rohkea myös kukkakaupassa :)

Leave a reply

Your email address will not be published.

7 + fifteen =